Englannin Turku – Cambridge

Muutimme tänne Turusta. Turku on sydämen koti, vaikka en olekaan Turussa syntynyt.

Ensimmäisen Englannissa viettämänsä viikon aikana joku sanoi miehelleni, että Cambridge on Englannin Turku. Tämä tuntuu pitävän kovastikin paikkansa. Tässä kaupungissa on jotain tuttua ja turvallista. Molemmat ovat pieniä yliopistokaupunkeja, joita halkoo joki sekä rautatie. Näiden seurauksena ruuhkat ovat taattuja. Paljon opiskelijoita. Paljon historiaa. Paljon polkupyöriä ja pyörällä pääsee lyhyellä matkalla nopeammin paikasta toiseen kuin autolla.  Molemmissa on ihanat kasvitieteelliset puutarhat. 

Cambridge on monikulttuurinen kaupunki, jonka kaduilla kuulee yhtä paljon muita kieliä kuin englantia. Kouluissa on totuttu monikielisiin lapsiin. Lasten taustoja osataan arvostaa ja ainakin meidän koulussa tuntuu siltä, että luokassa suurinosa on kaksikielisiä ja ainakin toinen vanhemmista on jostain muualta kuin Englannista kotoisin. Koulu arvostaa onikulttuurisuutta ja osaa hyödyntää eri kulttuureja opinnoissa. Käytössä on ollut lukukauden kielinä mm. espanja, ranska, saksa ja puola. Vanhempia on pyydetty apuun esittelemään oman maan kulttuuria. On hienoa, ettei tässä kaupungissa tarvitse hävetä vierasta aksenttia eikä sitä, että olet tullut jostain muualta.

Täällä on paljon myös suomalaisia, ja jostain syystä todella paljon turkulaisia. Tai Turusta tänne tulleita, niin kuin mekin. Ainakin perheelliset suomalaiset ovat tekemisissä toistensa kanssa, sillä onhan meidän kaikkien intresseissä säilyttää suomen kielen osaaminen lapsillamme tai tukea suomen kielen kehitystä. Jos joskus sattumalta tapaa jonkun perheettömän suomalaisen, nämä usein sanovat, etteivät ole koskaan törmänneet muihin suomalaisiin. Eipä sitä tule yksin höpötettyä suomea, joten tuntematon vastaantulija ei tiedä sinun olevan suomalainen. Lasten kanssa puhutaan jatkuvasti ja kun kuulet jonkun toisen puhuvan suomea on ihan luonnollista käydä moikkaamassa - meitä yhdistää kieli, ulkomaalaisuus sekä lapset.

Tämä on kaupunki, jossa tapahtuu paljon. On kulttuuria, tiedettä sekä konsertteja. Monet tapahtumat ovat ilmaisia ja suunnattu myös lapsille. Museoissa lapset on oikeasti sallittuja. Heitä varten on lähes aina keksitty jotain omaa tekemistä. Tässä kaupungissa lehmät vaeltavat kesäisin vapaina joen rannoilla. Ja kondoliajelulla voi joutua ruuhkaan (punting eli punttaus). Vastoin ennakko-odotuksia, täällä on paljon monipuolisia ja hienoja leikkipaikkoja lapsille. Usein niissä kyllä saa leikkiä yksin, oman perheen kesken, tai paikalla on vain muita kuin englantilaisia. Englantilaiset lapset tuntuvat olevan kuin lehmät – heidät päästetään pihalle vasta keväällä ;).

Cambridge on kaupunki, jonne tulen varmasti kaipaamaan takaisin sitten kun täältä pois muutamme.