Luvassa koleaa, mutta kaunista

tuntematon puu

Meillä on Facebookissa aivan mahtava monikkoäitien vertaistukiryhmä. Vaikka meillä kaikilla on myös omat ystävämme, kaverimme ja perheemme, niin jo odotuksen aikana ryhmästä muodostui kultaakin kalliimpi tukiverkosto, sillä (valitettavasti) monikkoraskautta ei voi ymmärtää, jos sitä ei ole itse kokenut. Itsekään en olisi ikinä sitä uskonut, mutta niin se vain on Siksi se, että oli olemassa ihmisiä, jotka kävivät läpi sitä samaa kuin itse, oli iso juttu. Toki joukosta löytyy myös niitä, joille monikkoraskaus on ollut helpompi kuin yksöisraskaus. Monikkoraskauskin voi sujua ongelmitta.

Kaikki raskaana olevat tietävät, kuinka raskausmaha tuntuu olevan kaikkien omaisuutta. Siihen on lupa koskea ilman lupaa. Sitä saa kommentoida niin hyvässä kuin pahassa. Monikkoja odottava saa tähän lisätä vielä ihmisten tahdittomat ja ajattelemattomat, usein loukkaavat, huomautukset lähtien siitä, että  “kyllä sä olet valtava”, “onneksi meille ei ole tulossa kaksosia” ja “ootte te hulluja”. Tässä ryhmässä jokainen on osansa saanut. Toiset enemmän, toiset vähemmän.

Joutsen tuli tarkistamaan kiesit

Hevoskastanja

Miksi nyt kerron tästä ryhmästä. Siksi, että tässä ryhmässä meillä on osaajia laidasta laitaan. Yksi multitalentti tuplamamma on toiselta ammatiltaan personal trainer ja hän laati meille kaikille kunto-ohjelman. Ohjelma käsittää ruokaohjeet sekä jokaiselle päivälle omat liikunta"määräykset". Jokainen noudattaa ohjelmaa miten itse haluaa. Toiset grammalleen, toiset soveltaen omien arjen realiteettien mukaan ja toisille se on vain inspiraationlähde johonkin muihin muutoksiin ”kun muutkin, niin kyllähän minäkin pystyn” -hengessä. Itsekään en ole laiduttamassa, joteT ruokavaliota en seuraile kirjaimellisesti. Tarkoituksena on järkeistää herkuttelua sekä päästä parempaan kuntoon. Mikäs sen helpompi, kuin tehdä mitä joku käskee :D.

Tämän päiväinen tehtäväksi anto oli käydä tunnin mittaisella kävely/juoksulenkillä. Ei kun minipojat rattaisiin (isommat olivat au pairin mukana esikoisen harrastuksessa) ja lenkkarit kohti rantaa. Valitin juuri eilen tästä Englannin säästä. Vaihtelevaa ja kylmää oli nytkin. Lähtiessä aurinko paistoi, mutta jo hetken kuluttua tuli räntää. Ja sitten taas paistoi. Juoksin, kävelin ja patsastelin. Patsasteluun oli mielestäni ihan hyvät syyt, sillä vaikka keli ei tarjoa kauneintaan, niin maisemat tarjoavat silti.

Kävelyllä Cambridgessä vol. 2

Meillä vietettiin tänään äitienpäivää. Emme juhli äitienpäivää mitenkään erityisesti, mutta sain sentään aamiaisen sänkyyn ja isot lapset olivat tehneet kortit tarhassa ja koulussa. Tulppaanit olin ostanut itse jo pari päivää aikaisemmin, mutta narsissit pojat poimivat minulle omin pikku kätösin. Täällä tuo narsissi tuntuu kukkivan vähän villinä missä sattuu.

Äitienpäivä ei ole Englannissa pyhäpäivä vaan kaikki paikat on auki normaaliin tapaan. Ilmeisesti äitienpäivä ei ole muutenkaan mikään erityisen suuri juttu, sillä viime vuonna esikoisen luokka ei tehnyt äitienpäiväkortteja lainkaan.

Merirosvopuisto

 Päivä alkoi kauniina, mutta juuri kun olimme lähdössä puistoon tapaamaan muita suomalaisia perheitä alkoi sadella. Sääennusteen mukaan sadetta ei pitänyt olla luvassa ja taivaasta oli vaikea päätellä alkaako sataa kaatamalla vai loppuuko sade alkuunsa. Päätimme kuitenkin lähteä liikkeelle, kun koko konkkaronkka oli jo puettu valmiiksi. Onneksi lähdimme, sillä pian puistoon päästyämme alkoi selkeentyä ja lopulta aurinkokin taas piklahti.

Mahtava lehmuskuja odottaa lehtien puhkeamista

Jesus Green on yksi Cambridgen keskustan vihreistä alueista. Täällä joen rannalla voi nähdä kuinka yliopistojen soutujoukkueet harjoittelevat, leikkiä meriaiheisessa leikkipuistossa, pelata tennistä, skeitata ja viettää muuten vaan aikaa. Kunhan mutaiset nurmikentät kuivuvat ja aurinko taas lämmittää enemmän, tämä paikka on monen piknikseurueen kohde. Täällä sijaitsee myös Lido, ainoa paikka, jossa tässä kaupungissa voi uida ulkona. Uimarantoja täällä ei ole. Ulkoallas on 91 metriä pitkä ja täysin lämmittämätön, hrrrr. Viime kesän lopulla sinne avauttiin suomalainen sauna. Harva suomalainen ehti saunaa testaamaan, mutta sen tiedämme jo, ettei veden heittäminen kiukaalle ole sallittua ja sauna on kielletty alle 16 -vuotiailta. Ensimmäiseen on suomalaisten pyynnöstä luvattu muutosta. Toiseen ei.

Joutsenien ja sorsien ruokintatauko

Kävelyllä Cambridgessä

Kevät on tulossa. Sen huomaa siitä miten aurinko lämmittää, linnut laulaa visertävät ja kukkasia alkaa näkyä siellä täällä. Vielä kaksi viikkoa sitten aamulla saattoi olla niin kylmä, että talojen katot oli valkoisen kerroksen peitossa. Mittari oli hieman alle nollassa. Tämän kylmempää tänne ei tänä vuonna tullutkaan. Nuoskaa on satanut joitakin kertoja lyhyen hetken, mutta emme saaneet nauttia lumesta edes puolen päivän verran kuten viime vuonna. 

Nämä kuvat on otettu jo käytöstä poistetulta hautausmaa aikalailla kaupungin keskustassa. Nykyään se on virkistyskäytössä. Pieni vihreä keidas keskellä kaupungin vilinää. Keskustan tuntumassa on muitakin ihania vihreitä alueita, joissa ihmiset viettävät aikaansa, kunhan kesä taas tulee. 

Täällä hautausmaalla ulkoilutetaan koiria, keväämmällä ja kesällä, kun maa ei ole niin kurainen lapset voivat leikkiä siellä tai voit pysähtyä syömään karhunvatukoita. Useinmiten ihmiset taitavat kuitenkin vain käyttää hautausmaata oikoreittinä yhdeltä tieltä toiselle.








Kuvan taideteos on osa seitsemän teoksen sarjaa, joista jokainen kuvaa eri lintua. Kuten kuvasta näkyy, meidän esikoinen ei ole ensimmäinen, joka taideteoksen päällä taituroi. Sama vapaamielisyys koskee myös hautoja ja hautakiviä. Osa hautakivistä on hautautunut maahan ja polut kulkevat niiden yli.