Hämähäkkivaara

"Onko toi lelu?"

Tiesitkö, että Englannissa on yli 650 eri lajista hämähäkkiä ja näistä 12:lla on sen verran myrkkyä, että ne voivat olla ihmisille haitallisia. Rehellisen vertailun vuoksi kerrottakoon, että Suomessa lajeja on noin 650 ja ilmeisesti vain kaksi lajia voivat olla ihmiselle harmiksi. Toinen näistä löytyy vain Helsingistä Luonnontieteellisesti museosta. Vaikka lajien määrä on sama, niin tuntuu, ettei Suomessa koskaan törmää hämähäkkeihin samassa mittakaavassa kuin Englannissa. Eräs tuttavani, joka on asunut Suomessa, Englannissa, USAssa, Kiinassa, Saksassa ja Singaporessa, sanoo, ettei ole koskaan törmännyt isompiin hämähäkkeihin kuin Lontoossa asuessaan.

Olen aina inhonnut kaikkea millä on enemmän kuin neljä jalkaa. Hämähäkit ovat saaneet minut kiljumaan hysteerisesti, ja olen saanut pakon edessä nirhattua moisen inhottavuuden pitkällä harjanvarrella.

Englanti on järjestänyt aikamoisen siedätyshoidon. Hämähäkkien seittejä ilmestyi katonrajaa jatkuvasti, vaikka yritin aina imuroidessa imuroida myös kattojen nurkat. Suomessa en muista koskaan imuroineeni kattojen nurkkia :D. Daddy Long Legs muistuttaa suomalaista lukkia, mutta kutoo verkkoja. Näihin hämähäkkeihin olen jo niin tottunut, että normaalikokoiset yksilöt eivät enää aiheuta pakokauhua.

Muistan kuin eilisen sen kun kohtasin ensimmäisen englantilaisen “hirviöhämähäkin”. Makuuhuoneessa oli ikkuna auki, sillä olin tuulettanut huonetta. Valtava hämähäkki juoksi keskellä lattiaa ja vilahti jonnekin muuttolaatikoiden sekaan. Sydän jätti pari lyöntiä välistä, kylmät väreet juoksivat pitkin kehoa ja pako -refleksi vei voiton. Hetken kuluttua palasin huoneeseen kättäpidemmällä varustautuneena ja sydän rinnassa takoen yritin etsiä tuota hirviötä. En löytänyt. Se tunne, kun tiedät, että jossakin huoneessa voi yhä olla valtava kahdeksanjalkainen kammotus. Yyyyhhh!

Tämän jälkeen tuulettaminen jostain kumman syystä väheni. Opin, että hämähäkit EHKÄ inhoavat tuoreiden hevoskastanjoiden hajua, joten hevoskastanja kaudella meidän ikkunalaudoille ilmestyi hevoskastanjoita. Kauniita sisustuselementtejä ainakin, jos ei muuta. Hämähäkkejä meillä ei kuitenkaan näkynyt, joten ehkä tuossa myytissä on jotain perää.

Kun muutimme tähän uuteen asuntoon, oli kaunista ja lämmintä. Jostain kumman syystä unohdin hämähäkkivarovaisuuteni ja tuuletin taas makuuhuoneessa. Illan pimettyä mieheni oli menossa yläkertaan, mutta perääntyi pari askelta rappusilta

ja huikkasi, että “onko toi lelu?”.  Ihmettelin, että mikä. Rappusilla on isoin siihen näkemämme yksilö. Niin iso, ettei sitä viitsinyt edes miehen rohkeudella lattiamattoon liiskata. Öllötys päätettiin imuroida ja pölypussiton imuri tyhjennettiin samantien ulkoroskiskseen. Tämän jälkeen tuulettaminen tässä talossa loppui lähes tyysti. Vain ja ainoastaan silloin uskallan avata ikkunoita, jos joku kokoajan vahtii, ettei hämähäkkejä vilise sisälle. Ötökkäverkko olisi kätevä ratkaisu tähän ongelmaan, mutta täällä ikkunat aukeavat ulospäin, joten mitään kiinteitä ratkaisuja ei voi viritellä. Minun on ollut tarkoitus etsiä tarvikkeet ikkunaverkkokehikon rakentamiseen, mutta enpä ole vielä saanut aikaiseksi rullailla rattaiden kanssa rautakauppaan.

Monsterihämis

Yleensä hämähäkit ovat suurimmillaan syksyllä, kun ne ovat saaneet lihottaa itseään koko kesän. Englannissa on ollut todella viileä kevät, joitakin kesäisen lämpimiä päiviä tänne meillekin on lahjoitettu, mutta luulisi, ettei vielä ole hämähäkeille erityisen suosiollisia säitä. Tästä huolimatta pihaltamme löytyi, järjettömän kauhean kamalan kokoinen hämähäkki. Mieheni oli siistimässä pihaa, kun huomasi hämähäkin polkupyöräsuojamme läheisyydessä. Kammotus kohtasi kohtalonsa, enkä koskaan ehtinyt nähdä sitä elossa. Onneksi. Sanotaan, että hämähäkkien tappaminen tuo huonoa onnea. Itse olen oikein tyytyväinen tähän ratkaisuun. Tämä otus olisi kesän aikana kasvanut. Ties kuinka suureksi se olisi itsensä ehtinyt lihottaa. Kammottaakin ajatus siitä, että pihalla viltin päällä makoilevat kaksosemme olisivat joutuneet tämän otuksen kanssa kasvotusten :O.