Jos sinulla on lapsia, muistatko vielä ajan, kun lähdit viikoksi reissuun ja kaikki kamasi mahtuivat reppuun? Miten voikin olla, että ennen viikon reissu onnistui reppu per pää ja kun mukaan tuli yksi kolmisen kiloa painava ja 50 senttiä pitkä yksilö tavaroiden raijaamiseen ihan todella tarvittiin autoa. Meidän perheeseen tuli ensimmäinen auto vasta esikoisen synnyttyä :D. Entäpä sen kun ennen lapsia reissuun lähdettiin, kun hyvältä tuntui tai edullisimmalla pääsi? Vastasyntynyt ei paljon aikatauluja vielä sanele, mutta isomman kanssa kätevintä on matkustaa päikkäriaikaan, ettei vaan mene aikataulut sekaisin.
Satu kirjoitteli Salamatkustaja -blogistaoli ollut reissussa kahden lapsen kanssa yksin. Rankka reissu kirvoitti miettimään Lapsiperhematkailun päivitetyistä sääntöjä. Hän kirjoitti mm. “2. Puolison tullessa mukaan voimme lähteä koko perheen kanssa jollekin helpolle ja lyhyelle matkalle, vaikka seurueen nuorin olisikin vielä alle kolmevuotias. Ruotsinristeilyn tapainen, Suomen-reissu tai all inclusive -holiday. Ei mitään, mikä vaatii seikkailua, uuden kaupungin opettelua tai uuteen urheilulajiin totuttautumista.”
Aika pitkälle kyllä allekirjoitan tuon. Ei mitään extremeä tälle porukalle, kiitos. Kahden lapsen kanssa, kun toinen oli vielä alle 2 -vuotias, en olisi edes haaveillut lähteväni yksin reissuun. Ehkä, jos tuo taapero olisi edes nukkunut kunnolla öisin, olisi itsellä voinut olla jaksamista tuollaiseen tekoon. Tänä vuonna harkitsin juuri 3 vuotta täyttäneen mukaan ottamista Suomen pyrähdykselleni, josta kirjoittelin viimeksi. Hetken asiaa pohdittuani, tulin kuitenkin siihen tulokseen, että neljän yön pikapyrähdys, jossa alunperin piti olla myös neljä eri kaupunkia ja neljä eri majapaikkaa (lopulta majapaikkoja oli vain 3), olisi aivan liian raskas 3 -vuotiaan kanssa ja hän jäi kotiin isän hoiviin.
Meidän perhe ei ole aikaisemminkaan harrastanut mitää extreme -matkailua, mutta nyt kun perheen koko on kasvanut kahdella ja on meidän viimeinen kesä tällä saarella, oli itsestään selvää, että miehen kesäloma käytettäisiin kotimaan matkailuun. Kävimme jo pääsiäisenä testaamassa miten 6 + 1 henkilöä (au pair oli mukana) siirretään paikasta A paikkaan B. Matkasta, jolla ei ollut juuri muita tavoitteita voit lukea täältä. Jo pelkästään se, että meidän perhe istui saman auton kyydissä oli elämys. Meillä ei ole vieläkään sellaista autoa, johon koko tämä porukka mahtuisi, sillä asumme kaupungin keskustassa eikä meillä ole säännöllistä tarvetta tila-autolle. Lisäksi tila-auton parkkeeraaminen ahtaille kaduille olisi todella hankalaa. Lähikorttelista löytyy useinmiten paikka perushenkilöautolle, mutta tila-auton mentävää koloa saisi etsiä jo kauempaa.
Näkymä Beer -rannalle |
Vuokrasimme siis auton ja lähdimme retkelle Englannin etelärannikolle Jurassic Coastille, joka on saanut nimensä siitä, että tuolta alueelta löytyy yhä tänäkin päivänä reilusti fossiileja. Rannikon kalkkikivipengermässä voi nähdä merkkejä niin trias-, jura- kuin liitukaudelta. Ihanteellisen retkikohteen paikasta tekee se, että fossiilien kerääminen on sallitua. Niinpä meidän perhe lähti etsimään dinosauruksia. Esikoisen toiveissa siinsi ihka oikea dinosauruksen pääkallo, valitettavasti ihan niin huikeita löytöjä emme tehneet, olimmehan reissussa ihan väärään aikaan vuodesta. Parhaat löydöt tehdään kuulemma loka - marraskuussa, kun sataa ja tulee paljon eli pengermiltä huuhtoutuu alas uutta maata. Nyt oli ollut viisi viikkoa kuivaa, eikä edellisen päivän ja yön sateet olleet tarpeeksi rankkoja tuomaan alas uutta maata. Rannat oli aikalailla kolutut.
Rantakiviä tutkimassa |
Kuuden hengen matkailu alkaa olla aika haasteellista, sillä jo majoituspaikkojen löytyminen näin suurelle porukalle on vaikeaa sekä kallista. Onneksi on AirBnB. Varasimme kerrostaloasunnon Lyme Regis -nimisestä pienestä kylästä. Asunnossa, joka sijaitsi korkealla kukkulalla. Pihalta oli huikeat näkymät merelle. Asunnossa oli kaksi parisänkyä, keittiöstä löytyi kaikki tarvittava ja tilaa riitti mineillekin ryömiä ja kontata menemään. Pitkän ajomatkan jälkeen he oikeasti hihkuivat innosta tutkiessaan uusia paikkoja :D. Teimme etukäteen ruokatilauksen (vrt. foodie.fi), joka toimitettiin “kotiin”, jotta meidän ei tarvinnut koko porukan kanssa lähteä etsimään lähintä kauppaa. Viiden päivän, joista kaksi matkustuspäiviä, tavoitteet oli asetettu kevyesti. Halusimme päästä rannalle ja uimaan; osallistua fossiilikävelyyn, jotta löytäisimme varmasti fossiileja sekä paluumatkalla vierailla Stonehengeä katsomassa.
Ensimmäisenä kokonaisena päivänä oli aurinkoinen ja lämmin keli, joten isoimmat pääsivät pulahtamaan mereen. Seuraavana päivänä satoi puoleen päivään asti, joten annoimme jalkojemme levätä edellisen päivän kävelystä ja lähdimme vasta sateen loputtua katselemaan maisemia. Lauantaina osallistuimme fossiilikävelyyn. Rannalle ei luonnollisesti edes tarvitse kuvitella pääsevänsä rattailla, joten kaksoset kannoimme kantorepuissa (kirjoittelen noista repuista varmaan vähän myöhemmin lisää). Lyme Regisissä kävelyt tiet olivat muutenkin niin jyrkkiä ja kapeita, että meidän Mountain Buggy Duetit veivät koko leveyden. Olipa jopa muutama sellainen pätkä, ettei rattaat mahtuneet kävelytielle lainkaan. Voin sanoa, että fossiilin etsintä ja mahdollisen löydöksen noukinta + 8 kiloa selässä alkaa aika pian käydä työstä. Lisäksi tietysti vauvojen ruokkiminen lennossa on oma taitonsa. Esikoinen ja taapero kävelivät kuten aina. Taaperolle tuo lähes kuusi tuntiseksi venähtänyt reissu alkoi käydä voimille ja ihan lopussa jouduin häntä vähän kantamaan, toisen vauvan lisäksi. Miehellä oli kuitenkin kannossa myös myös vauvojen maidot, ruuat, vaipat sekä meidän vesipullot ja lasten eväät, joten reilua oli, että minä kannoin hetken taaperoa. Todella reippaasti tuo taapero jaksaa kävellä ja pieni evästauko tai palkinnoksi reippasta fossiilijahdista saatu haudottava dinosauruksen muna antoi puhtia taas uuteen kävelyyn. Ihailtavan reipas pikkumies.
Stonehenge |
Päivissä oli sopivasti menoa lapsia ajatellen ja kuitenkin illat saatiin rauhoitettua rutiineille. Yöt meidän koko porukka nukkui oikein loistavasti. Kaikin puolin onnistunut reissu, vaikkei mitään hurjaa tehtykään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti