Koska emme enää halunneet joutua samaan väsymyksen tilaan, kuin mihin olimme taaperon refluksin sekä sen jälkeenkin jatkuneina univaikeuksien aikana joutuneet, päätimme helpottaa omaa elämäämme ja ottaa avuksi au pairin. Halusimme, että au pair olisi suomalainen, sillä suomen kielen ylläpitäminen esikoisella ja parantaminen taaperolla on oikeasti työn takana, vaikka olemme täysin suomenkielinen perhe. Suomalaisia au paireja, jotka haluaisivat tulla suomalaiseen perheeseen Englantiin, ei ole tarjolla tulvimalla. Onnistuimme kuitenkin löytämään sopivan tytön, jonka piti aloittaa tammikuun puolessa välissä. Joulun välipäivinä laitoin hänelle viestiä, mutta hänestä ei kuulunut mitään. Aloimme epäillä, ettei kaikki ollut hyvin. Uuden vuoden jälkeen tyttö laittoikin viestiä, ettei ole tulossa. Tästä alkoi uusi etsintä, joka onneksi päättyi hyvin ja tyttö pystyi aloittamaan lähes samaan aikaan, kun alun perin olimme suunnitelleet.
Perheessämme on ollut au pair nyt kolmisen kuukautta. Englannissa ei ole olemassa mitään sitovia säännöksiä koskien au paireja, mutta ohjesääntöjen mukaisesti viikkotyötunnit ovat 30 tuntia ja au pairille maksetaan taskurahaa 70 - 85 puntaa/viikossa. Au pairin pääasiallinen työ on lapsista huolehtiminen ja kevyet kotityöt. Suurin osa au paireista näyttää huolehtivan lasten koululogistiikasta. He tuovat lapset aamulla kouluun ja hakeavat heidät iltapäivällä kotiin. Joidenkin au pairien tehtäviin kuuluu valmistaa perheelle päivällinen. Olen tavannut yhden tutun au pairin mm. apteekissa noutamassa perheen lääkkeitä. Toisilla ilta- ja viikonlopputyöt kuuluvat vakituisesti kuvioon.
Meidän au pairin tehtävänä on avustaa arkiaamuisin isojen lasten kanssa, viedä esikoinen kouluun sekä harrastuksiin, sovittaessa hakea esikoinen koulusta, hoitaa taaperoa tämän kotipäivinä sekä kevyt viikkosiivous. Sopimuksen mukaan hänellä on viikonloput pääasiassa vapaat. Kolmen kuukauden aikana hänellä onkin ollut vain yhden kerran viikonloppuna töitä, kun mies oli viikonlopun yli työreissussa. Minä hoidan pääasiassa kaksoset, mutta toki au pair auttaa tarvittaessa, jos esimerkiksi joudun käymään lääkärissä itse tai jomman kumman isomman lapsen kanssa sekä ihan omatoimisesti lohduttaa tai antaa tuttia, mikäli en itse siihen juuri silloin kykene. Vaikka minulla olisi ollut mahdollisuus jättää kaksoset au pairin hoiteisiin, muidenkin kuin pakollisten lääkärimenojen takia, en ole vielä näin tehnyt. Pitäisi oikeastaan ryhdistäytyä ja “käyttää hyväksi” mahdollisuus harrastaa liikuntaa isompien lasten ollessa koulussa/tarhassa.
Rentoutta arkiaamuihin
Jokaisessa perheessä tiedetään millaisia arkiaamut ovat, kun kaikkien pitää saada itsensä ajoissa valmiiksi töihin/tarhaan/kouluun. Au pair tuo isoimman avun juuri arkisiin stressitilanteisiin, kuten aamuihin. Aamulla hän hoitaa isojen poikien aamutoimet, sillä aikaa kun mies laittaa itsensä valmiiksi töihin ja minä saan keskittyä syöttämään ja pukemaan rauhassa vauvoja. Vauvat heräävät oikeastaan poikkeuksetta syömään juuri samaan aikaan, kun isommat pojat pitäisi saada pukeisiin ja aamupalalle. Jos he eivät syö tuossa vaiheessa, niin sitten silloin, kun esikoinen pitäisi viedä kouluun. Ilman au pairin apua joka ikinen arkiaamu kuluisi sammuttaessa tulipaloja sieltä ja täältä. Kukaan lapsista ei saisi tarvittavaa aikaa. Taaperon uhmakiukut ja esikoisen haaveilijaluonne aiheuttaisivat tuhansia harmaita hiuksia. Käämit palaisivat ihan varmasti itse kultakin. Vauvojen ruokailua pitäisi hoputtaa. Ja itsekin pitäisi saada vaatteet päälle jossain välissä, sillä vaikka joissakin Englannin kaupungeissa on kuulemma ihan normaalia viedä lapsia kouluun pyjama päällä, niin täällä niin ei ole enkä kyllä itse siihen kykenisi (Tästä oli hiljattai juttua lehdessä: linkki). Au pairin avulla saamme aamuista leppoisampia ja kaikkien päivä lähtee käyntiin paremmin. Taapero käy tarhassa 3 päivää viikossa (tarkoitus on vähentää yksi päivä pois, mutta englannin kielen kehityksen kannalta emme halua häntä ottaa kokonaan pois tarhasta) ja näinä päivinä au pair on vapaa tekemään mitä itse haluaa, sitten kun on vienyt esikoisen kouluun. Yleensä minä ja kaksoset haemme silloin esikoisen koulusta. Taaperon ollessa kotona au pair vie hänet aamupäivällä puistoon, leikkiryhmään tai suomi -muskariin, jolla välin minun on mahdollista hoitaa kotiaskareita, käydä kaupassa jne. Minun on mahdollista lukea taaperolle rauhassa päikkärisatu ja keskittyä muutenkin taaperoon, kun au pair voi auttaa tarvittaessa vauvojen kanssa. Iltapäivisin sovimme erikseen haenko minä esikoisen koulusta vaiko au pair. Minun ei tarvitse keskeyttää vauvojen unia tai kiirehtiä heidän syöttämistään vain siksi, että esikoinen pitää hakea koulusta.
Au pairista on apua myös kun pitää käydä lääkärissä. Suomessa olemme tottuneet siihen, että terveysasemalle ja lääkärin vastaanottotilaan pääsee sisään esteettömästi. Toisin on meidän GP:llä. Vastaanotto toimii 1900 -luvun alussa rakennetussa kaksikerroksisessa entisessä asuintalossa. Edes etuovesta ei ole esteetöntä kulkua. Rattaat on jätettävä pieneen vastaanottoaulaan. Useimmat lääkärit toimivat toisessa kerroksessa, jonne johtaa jyrkät ja kapeat rappuset. Hieman haasteellista kaksosten kanssa. Au pairin avustuksella minun ei tarvitse raahata kaikkia lapsia mukanani. Voin ottaa mukaan vain sen, joka tarvitsee lääkäriä. Tai jos minun on vietävä kaksoset lääkäriin voin saada kantoapua. Kun tuossa kuukausi sitten kärsimme koko perhe korkeasta 38-39 asteen kuumeesta, ilman au pairia olisin pahimmillaan joutunut raahaamaan lääkäriin mukana 3 kuumeista lasta, vain että yhdelle saatiin määrättyä antibiootit. Kun joku lapsista on kipeä, ei kaikkien tarvitse nököttää koko päivää sisällä, vaan terveet pääsevät pihalle joka tapauksessa. Ja toisekseen kuinka monta kertaa olenkaan joutunut raahaamaan kipeän taaperon mukanani esikoisen kouluun vientien/hakujen takia. Riippumatta siitä miten sairas hän on ollut. Tai kuinka monta kertaa olen joutunut itse raahautumaan koululle sairaana. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole ollut, kun ei mieskään voi jatkuvalla syötöllä olla poissa töistä. Nyt on ja se on luksusta.
Miltä sitten tuntuu, kun kotona pyörii kokoajan joku vieras? Minusta tämä tilanne on luonteva. Meidän au pairin kanssa on helppo olla. Ehkä asiaa helpottaa se, että minulla on samaa ikäluokkaa oleva pikkusisko ja hänellä taas minun ikäisiä sisaruksia. Myöskään mieheni ei ole kokenut asiaa millään tavalla ahdistavana tai outona. Au pairilla on oma huone talon kolmannessa kerroksessa, jossa ei ole muita huoneita. Näin sekä hän että me saamme myös omaa rauhaa. Au pairimme voisi syödä meidän kanssa, mutta yleensä hän syö omia aikojaan. Vapaa-ajallaan hän tapaa kavereitaan.
Kyllä au pairilla on huonotkin puolensa. Hän on sottapytty. Hän voi jättää lasinsa ruokapöytään, tiskit jäävät laittamatta pesukoneeseen, leivän murut pöydälle eikä hän huomaa pyyhkiä lattialle tipahtaneita maitopisaroita tms. Mutta nämä ovat pikkujuttuja, kun tulemme muuten toimeen ja homma toimii. Lisäksi kyse on vain lyhyestä ajasta, joten emme ole näistä asioista lähteneet keskustelemaan. Tämä au pair voi olla meillä vain toukokuuhun asti, mutta sattuma järjesti meille uuden au pairin kesäksi, joten uusia etsintöjä ei tarvinnut aloittaa. Toivottavasti meillä sujuu tämän uudenkin tytön kanssa hyvin.
Varmasti minulta jäi monta asiaa sanomatta, mutta toivottavasti tämä vähän valaisi mikä on au pair ja miten homma toimii (meillä).
Mitä teidän au pairin tehtäviin kuuluu?
Oletko itse ollut au pairina, mitä sinun tehtäviisi kuului?
Mitä teidän au pairin tehtäviin kuuluu?
Oletko itse ollut au pairina, mitä sinun tehtäviisi kuului?
Lisätietoja au pairin ottamisesta Englantiin ja Suomeen https://www.aupairworld.com/en/au_pair_program/uk/family
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti