Paluumuuttaja päiväkirja: mitä kaipaan

Kun vähän vajaa 3 kuukautta on kulunut paluumuutosta, voi hyvin tehdä vähän listausta siitä mitä olen jäänyt kaipaamaan Englannista ja mitä taas en todellakaan kaipaa. Olen yllättynyt siitä miten helppoa paluu on ollut. Hyökkääkö se kuuluisa ja paljon peloteltu käänteinen kulttuurishokki joskus? Nyt joku ajattelee, että elän ehkä vielä honeymoon -vaihetta, mutta en kainakaan itse sellaista tunnista eläväni hattarassa ja ruusunpunaiset lasit pääsee.  En tunne minkään olevan NIIN paljon paremmin. Jotkut jutut pelaa paremmin täällä ja jotkut asiat paremmin siellä.

Kaipaan:

1. Ystäviä: ei kaipaa selityksiä. Ikävä <3
2. Yhteisöllisyyttä: en osaa kuvitella millaista olisi ollut mamuna maailmalla ilman, että käytössäni olisi ollut Facebookin tukiryhmät, jossa sai kysellä tyhmiä jo ennen muuttoa ja vielä muuton jälkeenkin. Lisäksi ihan oikeassakin elämässä sekä suomalaisten että muiden mamujen yhteisöllisyys oli mahtava kokemus. Kuinka paljon saimmekaan apuja raskauden aikana, sairaala-aikana ja sen jälkeenkin. Kiitos ihanat <3. Joskus toivottavasti voimme mekin olla avuksi teille.
3. Uskomatonta mutta totta - kotiäitiyttä: vaikka tykkään käydä töissä ja nautin täysin siemauksin tästä omasta ajasta, niin silti tuntuu välillä haikealta. Lapseni viettävät enemmän aikaa hoitajien kanssa kuin minun. Saattaa olla, että en näe Urpon ensiaskeleita. Turpon ensiaskeleet näki sentään isämies, kun itse olin vielä matkalla kotiin. Ensimmäiset sanatkin saattavat mennä vieraille korville. Kotiäitiyden ihana puoli oli myös se, että leikkitreffien merkeissä ehti nähdä ystäviä. Nyt töiden jälkeen aikaa ei enää ole. Viikonloput on kovin lyhyitä. Aikaa perheelle ja ystäville jää niin kovin vähän.

4. 

   Cambridgen kasvitieteellinen puutarha keväällä 2014

   Viheriöitä ja kukkaistutuksia: Englannissa on läpi vuoden vihreää. Tämä oli jotenkin hämmentävää. Vihreät, mutaiset nurmikentät. Englannissa tuntui myös olevan enemmän erilaisia vihreän sävyjä kuin Suomessa. Mistä lie johtui. Kaipaan myös kukkaistutuksia, joita tosin tähän vuodesta ei Englannissakaan pääsisi ihailemaan, mutta muutaman kuukauden päästä taas. Ne ole mikään puutarhaihminen, mutta mielestäni englantilaiset puutarhat ja kukkaistutukset ovat nerokkaita näennäisen huolettomia väri-ilotteluita. Vihreissä kasveissa suositaan erilaisia vihreän sävyjä. Kukat on kuin ihan sattumalta heitelty sinne tänne, mutta värien sommittelun on ihan pakko olla tarkoituksenmukaista, niin kauniisti kaikki sointuu yhteen. Ruusuista en ole koskaan piitannut, mutta Englannissa opin niidenkin kauneuden.
5. Hellan virtakatkaisijaa: taaperoperheessä tiedetään kuinka kiinnostavia hellan nappulat onkaan. Meillä on kyllä metallinen liesisuojus, mutta kaipaan hellan virtakatkaisijaa, ettei nappuloista vahingossakaan saa käännettyä levyjä päälle. Niin pieni, mutta niin paljon turvallisuutta tarjoava ratkaisu. Saisikohan sähkömies tuollaisen asennettua?
6. Halpoja herkkuja: sokerihiiri ei karvoistaan pääse. Siinä mielessä ihan hyväkin, että hintahaukkana korkeat hinnat (vähän) rajoittaa herkuttelua :D

7. 

   Kuvituskuva

   Kotiinkuljetusta: mitä tänään syötäisiin? Intialaista, kiinalaista, sushia kenties, afrikkalaista, jamaikalaista, you name it. Tai kauppakassit kotiin kuljettuna. Meidän alueella kauppakassit kulkeutuvat kotiin vasta yhden pienen K-kauppiaan toimesta. Hintahaukka mielummin käy itse kaupassa tai suosii noutopalvelua. Kaikki postipaketit toimitettiin aina kotiin.
8. Lauantai postinjakelua:  vähän jatkumona tuohon edelliseen. Postipaketit kotiin kuljetettuna myös lauantaisin. Kyllä Royal mail hakkaa kotimaisen postilaitoksen.
9. Herkkukahvia: Tämä lyö mut itseni ihan ällikällä, sillä mä en ole kahvi-ihminen. Töissä eräs (minulle) uusi työkaveri kysyi, että koska aion miehistyä ja alkaa juoda kahvia? Pakko oli vastata että en koskaan, sillä A) miehisyys on aika kaukana tämmöisestä rimpulasta :D ja B) mä en vaan ole tykästynyt kahviin kahvina. Tykkään kahvista suklaassa ja jäätelössä sekä kahviloiden ei-kahveissa eli sellaisissa Starbucks, Costa Coffee, Caffe Nero - latte kahveissa, joissa on soijamaitoa ja rutkasti jotain muuta makua esim. caramel, jos vielä saa päälle kunnolla kermaa, niin jo maistuu :D. Näitä kahveja mä aina välillä olen kaipaillut aamulla, kun ennen kello kahdeksaa matkaan töihin. Olen miettinyt, että mistä mä Turussa ko. ei-kahvin löytäisin. Mutta toisaalta eipä tuossa Turun keskustassa ole yksikään R-kioskia kummallisempi kahvimyymälä auki tuohon aikaan.

Nämä tuli mieleen nyt, mutta varmasti olisi muitakin, jopa oleellisempia asioita kuin herkut :D.

Kävelyllä Cambridgessä vol. 2

Meillä vietettiin tänään äitienpäivää. Emme juhli äitienpäivää mitenkään erityisesti, mutta sain sentään aamiaisen sänkyyn ja isot lapset olivat tehneet kortit tarhassa ja koulussa. Tulppaanit olin ostanut itse jo pari päivää aikaisemmin, mutta narsissit pojat poimivat minulle omin pikku kätösin. Täällä tuo narsissi tuntuu kukkivan vähän villinä missä sattuu.

Äitienpäivä ei ole Englannissa pyhäpäivä vaan kaikki paikat on auki normaaliin tapaan. Ilmeisesti äitienpäivä ei ole muutenkaan mikään erityisen suuri juttu, sillä viime vuonna esikoisen luokka ei tehnyt äitienpäiväkortteja lainkaan.

Merirosvopuisto

 Päivä alkoi kauniina, mutta juuri kun olimme lähdössä puistoon tapaamaan muita suomalaisia perheitä alkoi sadella. Sääennusteen mukaan sadetta ei pitänyt olla luvassa ja taivaasta oli vaikea päätellä alkaako sataa kaatamalla vai loppuuko sade alkuunsa. Päätimme kuitenkin lähteä liikkeelle, kun koko konkkaronkka oli jo puettu valmiiksi. Onneksi lähdimme, sillä pian puistoon päästyämme alkoi selkeentyä ja lopulta aurinkokin taas piklahti.

Mahtava lehmuskuja odottaa lehtien puhkeamista

Jesus Green on yksi Cambridgen keskustan vihreistä alueista. Täällä joen rannalla voi nähdä kuinka yliopistojen soutujoukkueet harjoittelevat, leikkiä meriaiheisessa leikkipuistossa, pelata tennistä, skeitata ja viettää muuten vaan aikaa. Kunhan mutaiset nurmikentät kuivuvat ja aurinko taas lämmittää enemmän, tämä paikka on monen piknikseurueen kohde. Täällä sijaitsee myös Lido, ainoa paikka, jossa tässä kaupungissa voi uida ulkona. Uimarantoja täällä ei ole. Ulkoallas on 91 metriä pitkä ja täysin lämmittämätön, hrrrr. Viime kesän lopulla sinne avauttiin suomalainen sauna. Harva suomalainen ehti saunaa testaamaan, mutta sen tiedämme jo, ettei veden heittäminen kiukaalle ole sallittua ja sauna on kielletty alle 16 -vuotiailta. Ensimmäiseen on suomalaisten pyynnöstä luvattu muutosta. Toiseen ei.

Joutsenien ja sorsien ruokintatauko

Kävelyllä Cambridgessä

Kevät on tulossa. Sen huomaa siitä miten aurinko lämmittää, linnut laulaa visertävät ja kukkasia alkaa näkyä siellä täällä. Vielä kaksi viikkoa sitten aamulla saattoi olla niin kylmä, että talojen katot oli valkoisen kerroksen peitossa. Mittari oli hieman alle nollassa. Tämän kylmempää tänne ei tänä vuonna tullutkaan. Nuoskaa on satanut joitakin kertoja lyhyen hetken, mutta emme saaneet nauttia lumesta edes puolen päivän verran kuten viime vuonna. 

Nämä kuvat on otettu jo käytöstä poistetulta hautausmaa aikalailla kaupungin keskustassa. Nykyään se on virkistyskäytössä. Pieni vihreä keidas keskellä kaupungin vilinää. Keskustan tuntumassa on muitakin ihania vihreitä alueita, joissa ihmiset viettävät aikaansa, kunhan kesä taas tulee. 

Täällä hautausmaalla ulkoilutetaan koiria, keväämmällä ja kesällä, kun maa ei ole niin kurainen lapset voivat leikkiä siellä tai voit pysähtyä syömään karhunvatukoita. Useinmiten ihmiset taitavat kuitenkin vain käyttää hautausmaata oikoreittinä yhdeltä tieltä toiselle.








Kuvan taideteos on osa seitsemän teoksen sarjaa, joista jokainen kuvaa eri lintua. Kuten kuvasta näkyy, meidän esikoinen ei ole ensimmäinen, joka taideteoksen päällä taituroi. Sama vapaamielisyys koskee myös hautoja ja hautakiviä. Osa hautakivistä on hautautunut maahan ja polut kulkevat niiden yli.